Chicagon rakennukset jokiristeilyllä haara haaralta
Jokiristeily seuraa vettä, joten rakennukset tulevat vastaan joen määräämässä järjestyksessä. Päähaaralla ovat kuuluisimmat nimet, eteläinen haara vie Willis Towerille, ja pohjoinen haara on rauhallisempi. Kaikki risteilyt eivät käy kaikilla kolmella.
Kolme haaraa ja kohtauspaikka
Chicago-joessa on kolme osaa, ja jokainen arkkitehtuuriristeily suunnitellaan niiden ympärille. Päähaara virtaa Michiganjärveltä länteen Wolf Pointiin. Siellä pohjoinen haara saapuu luoteesta, kun taas eteläinen haara kääntyy etelään. Useimmat 90 minuutin retket ajavat ensin päähaaraa ylös, käyvät kummallakin muulla haaralla ja kääntyvät sitten takaisin kohti järveä etelärannan Riverwalkin ohi. Kun Chicagon suurpalo vuonna 1871 tuhosi suuren osan keskustasta, kaupunki rakennettiin uudelleen näille rannoille itsevarmuudella, joka ei ole sen jälkeen hellittänyt, joten risteily toimii kuin amerikkalaisen rakentamisen aikajana.
Päähaara Michigan Avenuelta Wolf Pointiin
Ensimmäiseen osuuteen mahtuu eniten. Michigan Avenuen sillalla kaksi 1920-luvun tornia katsoo toisiaan tien yli. Valkoisella lasitetulla terrakotalla verhotun Wrigley Buildingin kellotorni on tehty Sevillan Giraldan mallin mukaan. Kadun toisella puolella kohoaa uusgoottilainen Tribune Tower, vuoden 1922 suunnittelukilpailun voittaja, johon tuli yli 260 ehdotusta. Sen alaosaan on upotettu noin 150 kiveä ja kappaletta rakennuksista ja paikoista ympäri maailmaa, ja ne näkee läheltä, jos kävelet ohi ennen laivaan nousua.
Sillan länsipuolella lasinen Trump International Hotel and Tower porrastuu vaiheittain, ja jokainen porras on tarkoitettu toistamaan jonkin naapurin korkeutta. Sitten tulevat Marina Cityn kaksi pyöreää tornia, Bertrand Goldbergin 65-kerroksiset ”maissintähkät” 1960-luvulta. Autot pysäköidään alimpien 19 kerroksen avoimille kierreramppeille, ja vesirajassa on venesatama. Niiden vieressä seisoo tumma AMA Plaza, entinen IBM Building, yksi Ludwig Mies van der Rohen viimeisistä töistä. Sen pelkistetty musta ruudukko Goldbergin kaarteiden vieressä on yksi matkan jyrkimmistä kontrasteista.
Lännempänä punatiilinen, kellotornillinen Reid Murdoch Building seisoo pohjoisrannalla Clark- ja LaSalle-katujen välissä, muisto ajoilta, jolloin tukkukauppiaat reunustivat jokea. Katso etelään LaSalle Streetiä pitkin, niin näet kadun päässä Chicago Board of Traden, näkymän sulkevan art deco -tornin. Mutkan lähellä 333 Wacker Drive kaartaa vihreän lasiseinänsä joen mukaan, ja tyynenä päivänä koko mutka heijastuu siitä. Vähän matkan päässä pohjoisrannalla on Merchandise Mart, joka avattiin vuonna 1930 maailman suurimpana rakennuksena. Pimeän tultua sen joenpuoleinen julkisivu muuttuu Art on theMART -projisointien valkokankaaksi, mikä on yksi syy harkita myös iltaristeilyjä.
Eteläistä haaraa Willis Towerille
Wolf Pointissa etelään kääntyvä alus kulkee West Loopin rakennusseinämien välissä. Vedestä katsottuna vuoden 1929 Civic Opera House näyttää jättimäiseltä nojatuolilta, korkea keskiosa kahden matalamman siiven välissä. Muoto ansaitsi sille lempinimen ”Insullin valtaistuin” sen rakennuttaneen sähköyhtiömagnaatti Samuel Insullin mukaan. Alempana 311 South Wacker esittelee kruunuaan, lasirengasta, joka hehkuu pimeällä. Kohokohta on Willis Tower, entinen Sears Tower, 442 metriä korkea. Joen tasolta näet, miten sen neliönmuotoisten putkien nippu kapenee vaiheittain kohti huippua, SOM:n insinööri Fazlur Khanin rakenneidea.
Wendellan omien sivujen mukaan sen 90 minuutin reitti ulottuu Goose Islandilta Chinatowniin asti, vaikka kapteeni päättää kääntymispaikan päivän mukaan.
Viisikymmentä rakennusta oppaan kanssa
Architecture Center -risteily alkaen ~51 € kattaa kaikki kolme haaraa ja yli 50 rakennusta, ja kertojina ovat Chicago Architecture Centerin kouluttamat vapaaehtoiset oppaat.
Pohjoista haaraa ylös
Pohjoinen haara on rauhallisempi. Täällä joki kapenee. Loft-asunnoiksi muutetut rakennukset ja uudemmat kerrostalot seisovat lähellä vettä, ja suuret tornit jäävät taakse. Itse Wolf Point, maakaistale haarojen kohtauspaikassa, on viime vuosikymmeninä täyttynyt lasisista toimisto- ja asuintorneista. Ylävirrassa vanha Kinzie Streetin rautatiesilta on usein nostettuna, ja sen teräksinen läppä osoittaa taivaalle. Jotkin retket jatkavat kohti Goose Islandia, teollisuussaarta, jonka ympäri joki jakautuu, ennen kuin kääntyvät takaisin.

Itään kohti järveä
Viimeinen osuus ennen järveä esittelee uudempaa siluettia. Jeanne Gangin Studio Gangin suunnittelema Aqua kohoaa 262 metriin, ja sen parvekkeet ulottuvat jopa 3,7 metrin päähän julkisivusta, joten torni näyttää aaltoilevan kuin vesi. Gangin myöhempi St. Regis Chicago, alun perin nimeltään Vista Tower, on kaupungin kolmanneksi korkein rakennus, sinivihreiden porrastettujen lasitornien ryhmä. Pohjoisrannalla vuoden 1989 NBC Tower lainaa porrastuksensa ja vaalean kivensä 1930-luvulta, postmoderni kumarrus Rockefeller Centerille. Viimeisenä tulee Lake Point Tower, kaareva lasinen asuinrakennus, joka seisoo yksinään Lake Shore Driven itäpuolella.
Wendellan järviristeilyllä jokiosuus päättyy tässä ja sulku alkaa. Järvi- ja jokiopas kertoo, mitä sen takana vedeltä näkee.
Chicagon koulukunnasta kaarevaan lasiin
Tyylinimiä ei tarvita, mutta ne auttavat kerrontaa jäämään mieleen. William Le Baron Jenneyn vuonna 1885 valmistunutta Home Insurance Buildingia kutsutaan usein ensimmäiseksi pilvenpiirtäjäksi. Se seisoi Loopissa vuoteen 1931, ja sitä seurannut Chicagon koulukunta käytti teräsrunkoja nostaakseen rakennuksia korkeammalle suurin ikkunoin. Joen varrella tarina etenee Tribune Towerin uusgotiikan kautta art decoon, jota näet Merchandise Martissa ja Board of Tradessa. Mies toi AMA Plazan teräksen ja lasin modernismin, ja Goldberg vastasi Marina Cityn betonikaarteilla. Postmodernit tornit, kuten 333 Wacker Drive ja NBC Tower, tulivat 1980-luvulla, ja Studio Gang näyttää, mihin siluetti on sen jälkeen kehittynyt. Architecture Center -risteilyn oppaat menevät näihin tyyleihin syvimmälle, ja ilmoitus seuraa niitä art decosta postmodernismiin.
Sillat pään yllä
Missään muussa Pohjois-Amerikan kaupungissa ei ole yhtä paljon avattavia siltoja. Joella niitä lasketaan olevan 37 tai 38, ja useimmat, joiden ali kuljet, ovat läppäsiltoja. Jokainen läppä kääntyy raskaan vastapainon varassa ja kallistuu ylös päästääkseen korkeat alukset läpi. Etsi kulmista pieniä siltakoppeja, joissa on kunkin sillanosan nostokoneisto. Vuonna 1920 avattu Michigan Avenuen silta on se, jonka vierestä useimmat risteilyt lähtevät, ja Architecture Center -risteily laskee reitilleen 13 läppäsiltaa. Teräksisten alapintojen rajaamisesta kuvaan kertovat valokuvausvinkkimme.
Mitkä risteilyt käyvät millä haaroilla
| Risteily | Alkaen | Kesto | Haarat |
|---|---|---|---|
| Wendellan 90 minuutin retki, suosikkimme | ~40 € | 1,5 h | Kaikki kolme |
| Architecture Center -risteily, First Lady | ~51 € | 1,5 h | Kaikki kolme |
| Shorelinen arkkitehtuuriristeily | ~35 € | 75 min, talvella lyhyempi | Kaikki kolme |
| Chicago Linen retki juomineen | ~38 € | 1,5 h | Kaikki kolme |
| Wendellan 45 minuutin risteily | ~25 € | 45 min | Päähaara, sitten eteläinen haara Willis Towerille |
| Wendella, järvi ja joki | ~40 € | Noin 90 min | Päähaara Wolf Pointiin, sitten järvi |
Neljä risteilyä kattaa koko joen. Wendellan 90 minuutin retkellä alkaen ~40 € on eniten arvosteluja, ja Shoreline alkaen ~35 € on halvin tapa nähdä kaikki kolme haaraa. Chicago Line alkaen ~38 € tarjoaa lisäksi ilmaiset virvoitusjuomat. 45 minuutin risteily alkaen ~25 € kulkee Lake Shore Drivelta eteläistä haaraa pitkin Willis Towerille, joten pohjoinen haara jää väliin. Jos valinta on vielä auki, mikä risteily valita punnitsee vaihtoehtoja tärkeysjärjestyksessä, ja laituriopas näyttää, mistä kukin lähtee.